Eettistä joukkoviestintää keskisessä Suomessa?

Olen arvostellut Romanian mediaa, joka on viimeksi kuluneen kuukauden ajan levittänyt massahysteriaa kaduilla eläviä koiria kohtaan ja toiminut agitaattorina tuhansien eläinten kärsimyksille kansan ottaessa oikeuden omiin käsiinsä brutaalien joukkolahtaamisten nimissä. Kun muu Eurooppa osoittaa laaja-alaisesti mieltään kaduilla tappamisia vastaan tai EU-päättäjät ja valtaapitävät lähestyvät kärkevillä vetoomuksilla presidentti Basescua, maan media on hiljaa.

Tietoa muun maailman tuomitsevasta asenteesta kansallisiin koiratappajaisiin ei haluta levittää tavallisille romanialaisille ihmisille. Tuota päätöstä eivät aina ole tehneet mediavälineet itse, vaan ohjaus & suitsiminen tapahtuu monesti korkeammalta taholta.

Constantan kunnallisen tarhan rajuotteiset rankkurit työssään
Constantan kunnallisen tarhan rajuotteiset rankkurit työssään. Kuva: K9 Angels

Kovin paljon ylevämmin ei ole suomalainenkaan media, vallankaan printtimedia, koirien kidutusten ja massatappamisten uutisointiin suhtautunut. Helsingin Sanomien taannoinen pikku uutinen oli niin huono, etten edes välitä muistella sitä tarkemmin. Korjauspyyntööni toimittaja vastasi, ettei juttua tarvitse oikaista. Jotkut paikallismediat ovat uutisoineet ohimennen halveksivaan sävyyn katukoirista toimittajien oman nuivan asenteen paistaessa hävyttömästi läpi. Objektiivisesta tiedon tarjoamisesta kansalle ei ole ajatustakaan.

Pari positiivista poikkeusta kuitenkin on. Ylen verkkotoimitus julkaisi pikaisen jutun koirien tappamisista syyskuun lopulla, ja tarkennuspyyntöjen kannustamana tutustui asiaan tarkemmin, kysyi lisätietoa ja sai aikaan asiallisen artikkelin 26.9.2013 > Myös Yle Uutisten suora linja on uutisoinut 10.10. objektiivisesti Romanian koirien karusta kohtalosta.

Kun kotipaikkakuntani maakuntalehti Keskisuomalainen kirjoitti 9.10. Eviran ylitarkastaja Virva Vallen kommentit täytenä totena ilman kritiikkiä ja kysyttyäni, miten lehti aikoo levittämänsä disinformaatioon korjata, toimitus ei vaivaudu minulle vastaamaan. Kaikki muut mediat, joihin olen kontaktoinut niiden julkaisemien juttujen vuoksi niin hyvässä kuin pahassa, ovat aina vastanneet yhteydenottoihini.

131009-ksml

Keskisuomalaista olen lähestynyt kolmesti sähköpostilla saamatta mitään vastausta. Jakelussa on ollut verkkotoimitus, artikkelin kirjoittanut toimittaja sekä pää- että varapäätoimittajat. Kysymykseeni miten on ajatellut Eviran antamat väärät tiedot, joiden pohjalta KSML:n kanteen oli lyöty raflaava otsikko Tautiriski kasvaa, kukaan ei vastaa.

Keskisuomalainen mitä ilmeisimmin hakee journalistista irtiottoa konservatiivisesta lehtitalosta keltaisen lehdistön suuntaan ja katsoo itselleen olevan vain eduksi, jos joskus uutisointi äityy dramaattiseksi luotettavuuden kustannuksella. Otsikoille ja kansiteksteille on löydyttävä artikkelin sisällöstä kate. Entäpä, jos kate on väärää tietoa?

Eviran antamat tiedot lehdessä 9.10. eivät pidä paikkaansa. Evira myönsi Ylelle 10.10., ettei tuontikoirien raivotautitapauksia Suomessa ole tiedossa vuoden 2007 jälkeen, jolloin kyseinen tauti todettiin ilmeisesti Intiasta laittomasti tuodussa koirassa. Lisäksi OIE:n tautikantojen mukaan tänä vuonna raivotautia on koirissa ollut Euroopassa vain Espanjassa ja Slovakiassa. Viimeisin Romaniassa koiralla todettu rabiestapaus on vuodelta 2008.

Iida, pentuna Bukarestin kaduille hylätty löytökoira viettää nyt onnellista Suomi-koiran elämää
Iida, pentuna hylätty entinen romanialainen löytökoira, joka sai oman kodin Suomesta huhtikuussa 2013.

Eikö toimittajalla tätä juttua kirjoittaessa käynyt mielessä, että jos kerran Eviran mukaan tuontikoirien tautiriski on näin valtava, miksi se sitten antaa koirien tuonnin jatkua? Jos Romaniassa on noin valtavasti vesikauhua kuin ylitarkastaja antaa ymmärtää, eikö WHO:lta kannattaisi kysyä asiasta ja patistaa ulkoasiainministeriötä laittamaan Romanian matkustussuositukset uusiksi? Eikö toimittajan tuntosarvien olisi tässä kohtaa pitänyt edes vähän väreillä?

Koko 6-vuotisen elämänsä romanialaisella koiratarhalla viettänyt Ella elää tasapainoista koiranelämää Suomessa
Koko 6-vuotisen elämänsä romanialaisella koiratarhalla viettänyt Ella on nyt tasapainoinen ja rakastettu lemmikki Suomessa.

Onko Evira nyt päässyt manipuloimaan maan lehtimedioita puolivillaisella kommentoinnilla, kun yksi toimittaja on uskonut kritiikittä ja tekemättä sen suurempaa taustatyötä arvovaltaisena pidetyn viraston asenteellista lausuntoa?

Olen elänyt luulossa, että journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Kun katsoo tuon 9.10. julkaistun tuontikoira-artikkelin aikaan saamaa turhaa hysteriaa ihmisten keskuudessa, voi helposti sanoa Keskisuomalaisen epäonnistuneen uutisoinnissaan. Lehdet kautta maan julkaisivat Keskisuomalaisesta irtiotettua Eviran lausuntoa, ja mielikuva vesikauhuisista koirista levisi hetkessä pitkin Suomea. Asia on saanut täysin väärät mittasuhteet, ja tehnyt aiheetta hallaa sille vapaaehtoistyölle, jota me vastuullisissa rescueyhdistyksissä teemme.

130921-passi
Kulkurien Katja lukee lentokentällä EU-passia Biff-koiran uudelle omistajalle 21.9.2013.

Kuten 9.10. kirjoitin, on myös paikallaan pohtia, miksi Evira jatkuvasti sivaltaa puskista rescuekoiria ja systemaattisesti niputtaa yhdistysten tuomat, roketetut, tautien varalta testatut terveet koirat samaan pakkaan laittomasti maahan tulevien, sairaiden eläinten kanssa? Mikä ajaa Eviraa tähän jahtiin? Miksi Evira ei puutu Virosta, Venäjältä, Latviasta ja Liettuasta maahamme virtaaviin pentutehdaskoiranpentuihin, joiden papereissa, rokotustiedoissa ja terveydentiloissa on poikkeuksetta vakavaa huomauttamista?

Eviran Valle toivoo, että koiria autettaisiin kotimaassaan, ja hankittaisiin ruokaa tarhoille ja tuettaisiin sterilointeja. Jos Valle yhtään olisi perehtynyt rescueyhdistysten toimintaan, hän tietäisi, että nuo mainitut auttamistavat valistuksen ohella ovat yhdistysten tärkeimmät avustuskeinot.  Myös maailman terveysjärjestö WHO suosittaa sterilointeja.

Adoptiotoiminta on vain yksi osa rescuetyötä, joskin hyvin tärkeä sellainen. Kodin antaminen hylätylle koiralle on eettinen vaihtoehto rotukoiran hankkimiselle, ja yhä useampi valveutunut ihminen on tullut pohtineeksi tätä ottaessaan rescue-eläimen lemmikikseen. Tämäkö on se, jota Evira niin valtavasti pelkää? Ainakin suomalaisen median virasto on saanut mobilisoitua kivasti äänitorvekseen.

Maailma on muuttunut viimeisen viidentoista vuoden aikana merkittävästi. Ihmisten, eläinten ja tavaran vapaa liikkuvuus on tämän päivän Eurooppaa. Eviran olisi syytä se hyväksyä. Eikö Eviran rescuekoirien parjaamismotiivin pitäisi kiinnostaa toimittajia? Kuka hyötyy siitä, että kaikkiin ulkoimailta tuotuihin koiriin lyödään sairasleima? Vaikuttimet saattavat olla yllättäviä.

Mainokset