Korruptoitunut Romania pikaisesti EU-valvonnan alle. Eläinrääkkäysbisneksen on loputtava.

Euroopan komission sisäasioista vastaava jäsen Cecilia Malmström arvioi, että korruptio maksaa EU:lle noin 120 miljardia euroa vuodessa. Se on lähestulkoon koko EU:n talousarvion verran. Romaniaa pidetään eurooppalaisista valtioista Albanian ohella kaikkein korruptoituneimpana maana, minkä vuoksi Euroopan komissio edellytti maan jatkavan toimenpiteitään oikeusjärjestelmän uudistamiseksi ja korruption kitkemiseksi sen liittyessä unioniin vuonna 2007. Etenkin paikallishallinnossa sillä on komission mukaan tehostettavaa korruption torjunnassa. Harmaa rinnakkaistalous on monesti politisoitua. Seurantamekanismi (CVM) tosin näyttää ontuvan.

Maan EU-jäsenyys oli yksi häpeällisimmistä harha-askelista, jota liittouma on historiansa aikaan tehnyt. Ne tahot, jotka aikanaan runnoivat Romanian mukaan huolimatta siitä, ettei maa yksinkertaisesti ollut siihen riittävän kehittynyt ja valmis, saisivat nyt kantaa vastuunsa hätiköidystä ratkaisusta ja ehdollistaa tulevat koheesio- ja rakennerahastotuet sekä laittaa jo maksetut uudelleenarvioinnin alle. Romanian kähmintäkulttuuriin on puututtava ankaralla kädellä EU-valvonnan avulla, mikä on käytännössä ainoa tapa siivota maan mätiä hallintorakenteita. Kirjoitin aiheesta tarkemmin 28.9.2013 >

131106-craiova3
Nuori, nälkiintynyt koira Craiovan kaupungin tappotarhalla 7.11.2013. Kuva: Dana P.

Koska korruption todellisuus on Romaniassa hävyttömän räikeää ja avoin osa jokapäiväistä toimintakulttuuria, on vaikea ymmärtää, miksei EU puutu voimakkaammin asiaan ja pakota maata aidosti riisumaan korruptiota jokaiselta valtion toiminnan tasolta. Mikä surullista – sekä eläinsuojelullisesta että harmaan talouden näkökulmasta – koiriin kohdistuvat julmuudet Romaniassa kuuluvat maanlaajuiseen korruptiovyyhtiin. Kaupunkien johtoelimet monikanavaisine organisaatioineen ovat siinä syvällä mukana.

Koiraongelmaa ei oikeasti haluta edes ratkaista

Vapaaehtoisten eläinsuojelujärjestöjen osallistuminen kulkukoiraongelman aitoon ratkaisemiseen, sterilointi- ja rokotushankkeet sekä eritoten mikrosirutus tunnistusmenetelmänä ovat se, mitä likainen virkamieskoneisto vähiten haluaa; nuo kaikki ovat suurimpia uhkatekijöitä koiramafian kannattavalle bisnekselle. Toimet, jotka tähtäävät koirien pitämiseen pysyvästi pois kaduilta ja eläinten jäljitettävyyteen, ovat riskejä, jotka on torpedoitava.

Koska monille kunnallisille tappotarhoille ja rankkurifirmojen rahoitus tulee paikallisviranomaisilta, niiden toiminnan ainoa todellinen vihollinen ovat vapaaehtoiset eläinsuojelujärjestöt. Sen vuoksi ne tekevät parhaansa pitääkseen kansalaisjärjestöt mahdollisimman kaukana ja kieltäytyvät kaikesta yhteistyöstä niiden kanssa. Rankkureiden työn jälkiä pidemmältä ajalta on dokumentoitu mm. tänne > Huom. materiaali järkyttää.

Romania on tappanut uskomattomat 10 000 000 kulkukoiraa vuosien 2004-2009 aikana (prinsessa Maja von Hohenzollern). Kyseessä on ennennäkemätön koiriin kohdistuva sadistinen joukkomurha, minkälaista ei ole koskaan tapahtunut Euroopassa – tai koko maailmassa – tätä ennen. Mikä on laajamittaisen, pitkäkestoisen ja kalliin massahävittämisen tulos? Romanian kadut ovat edelleen täynnä eläviä ja kuolleita koiria. Koiria, jotka ovat jouheasti rullaavaa bisnestä.

1311-ofa1
Kuva: romaniatourism.biz

Mihin koiraongelmaan tarkoitetut rahat sitten ovat menneet, kun koiria on maassa enemmän kuin koskaan? Harvalla romanialaisella poliitikolla tai pormestarilla on tämän asian suhteen puhtaat jauhot – vai pitäisikö sanoa puhdasta rahaa – pussissaan.

Miten koirabisnes toimii?

Koiraongelma on romanialaisille alan ammattilaisille lypsylehmä, joka ei mene umpeen. Vuonna 2001 Traian Basescu, silloinen pormestari Bukarestin pormestari, käynnisti vuoteen 2007 kestäneen kampanjan, joka johti 144 000 koiran tappamiseen. Tähän hankkeeseen käytettiin lähes 9 000 000 euroa (62 euroa per koira) romanialaisten veronmaksajien rahaa aikavälillä 2001-2007. Koiraongelma ei poistunut, vaan koirakanta kasvoi edelleen. Se oli tarkoituskin.

Traian+Basescu1
Presidentti Traian Basescu. Kuva: realitatea.net

Vuosina 2008-2010 Constantassa tapettiin 20 000 koiraa. Massalahtaamiseen upotettiin 1 500 000 euroa (75 euroa per koira). Rankkurit Brasovin kaupungissa käyttivät noin 2 miljoonaa euroa 8 vuoden aikaan. Koiraongelma jatkuu edelleen molemmissa kaupungeissa. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että Romanian valtio on käyttänyt 25- 40 miljoonaa euroa koirien massatappamiseen aikavälillä 2001-2008, samalla kun koirien määrä on vain kasvanut edelleen.

Koiria Targovisten kunnallisella tarhalla. Kuva: Mihaela S.
Koiria Targovisten kunnallisella tarhalla. Kuva: Mihaela S.

Helppoa rahaa

Romanialaiset paikallisviranomaiset huomasivat aikanaan hyvin pian, että ”tappaminen lopullisena ratkaisuna koiraongelmaan” oli helppoa rahaa, jolla julkisia varoja pystyttiin kätevästi jakamaan eri toimijoiden kesken niin pääkaupungissa Bukarestissa ja kuin muissakin kaupungeissa, kuten mm. Brasov, Arad , Constanta, Timisoara, Ramnicu Valcea, Braila jne. Mitä enemmän koiria kerättiin tarhoille ja tapettiin, sitä voimakkaammin koirapopulaatiot pääsivät kasvamaan samalla, kun tavalliset ihmiset jatkoivat ei-toivottujen koirien ja pentueiden hylkäämistä kaduille, pelloille ja metsiin.

131111-ams
Cornetun tappotarhalta pelastettu narttu oli onnekas. Se pääsi turvaan pentujensa kanssa. Kuva: Ana Maria R. 11.11.2013

Koirantappobisnes laillistettiin syksyllä 2013

Kaikki tuo järjettömyys tehtiin hyväksyttäväksi lailla 258/2013, jonka Romanian perustuslakituomioistuin sinetöi 25.9.2013. Laki palvelee kätevästi useita hämärän koirabisneksen toimijoita, aina koirien keräämisestä niiden säilömiseen, tappamiseen ja hävittämiseen sekä ruumiiden jatkojalostukseen.

Vetoamalla ”vaarallisiin katukoiriin” romanialaiset kaupungit ovat aina jakaneet anteliaasti rahaa eläinten lopettamiseksi, ja talousarviot & budjetit ovat olleet hyvin myötämielisiä ja joustavia koirien eliminoinnille. Monet korruptoituneet tahot, verkostot ja ihmiset ketjun joka vaiheessa hyötyvät tästä liiketoiminnasta, joka kirjaimellisesti revitään koirien selkänahasta. Mediat, joiden mainostulot tulevat valtiolta tai valtio-omisteisilta yhtiöiltä, on helppo valjastaa lietsomaan koiravihaa tavallisten ihmisten keskuudessa. Toimittajat ovat yhtä helposti ostettavissa kuin paikalliset pikkuvirkamiehet.

Kuva: Oana Maria 11.11.2013
Pahvilaatikossa hylättyjä koiranpentuja. Kuva: Oana Maria 11.11.2013

Kaikki alkaa koirien keräämisestä tarhoille

Tai itse asiassa, kaikki alkaa siitä, että tavalliset romanialaiset ihmiset eivät steriloi lemmikkejään, vaan ne saavat lisääntyä holtittomasti niin keskenään kuin vapaana liikkuvien katukoirien kanssa. Kodittomat koirat synnyttävät pentueita kaduille. Ihmiset hylkäävät ei-toivottuja pentueita kaduille.

12.9. Romanian tiedotusvälineissä julkaistun artikkelin mukaan eläinvalvontaviranomaisorganisaatio ASPA allekirjoitti 9 sopimusta kolmen yrityksen kanssa, jotka osallistuivat tarjouskilpailuun koirien keräämiseksi Bukarestista. Yhdelläkään näistä yrityksistä ei ole mitään tekemistä eläinten kanssa: yksi myy huonekaluja, toinen tarjoaa hammashoitopalveluita ja kolmas muuta liikkeenjohdon konsultointia.

1311-ofa2
Rankkurit työssään. Kuva: romaniatourism.biz

Sopimusten mukaan kaupunki maksaa 219 leitä eli noin 49,40 euroa jokaisesta kiinniotetusta koirasta. Summa on valtava. Kun maan virallisten arvioiden mukaan Bukarestin kaduilla elää 65 000 koditonta koiraa, pelkästään 3 211 000 euroa tullaan käyttämään jo pelkästään niiden pyydystämiseen. Se, että eläinsuojelujärjestöt sanovat koirien todellisen määrän liikkuvan 40 000 yksilön luokassa, ei vähennä koiriin budjetoitua ja käytettyä julkista rahaa. Kun seuraavat vaalit tulevat, ei tarvita kristallipalloa ennustamaan, että rankkuripalveluyritykset ovat rahoittamassa heitä tukeneita poliittisia tahoja. But hey, it’s Romania.

131106-craiova
Craiovan kunnallinen tappotarha 6.11.2013. Kuva: Dana P.

Koirien säilöminen tarhoille

Erään toisen artikkelin mukaan Bukarestin kaupunki maksaa tappotarhan pitäjälle 30 leitä eli noin 6,77 euroa, yhden koiran säilömisestä per päivä. 14 päivän säilömisajalta ennen tappamista maksetaan siis 94,78 euroa per koira, mikä tarkoittaa kaupungissa elävien 65 000 koiran kohdalla hurjaa 6 160 700 euroa.

Mutta toisin kuin luullaan, rahoja ei käytetä koirien ”hoitoon”. Surullisenkuuluisassa Craiovan kaupungissa kunta ei edes vaivaudu lopettamaan eläimiä, vaan niiden annetaan kuolla nälkään ja sairauksiin.

Cornetu
Cornetun tappotarha on yksi Romanian pahimmista. Kuva lokakuulta 2013.

Timisoaran kunnallisella tappotarhalla koirille ei annettu edes vettä. Danyflor-nimisellä yrityksellä on kaupungin kanssa sopimus koirien ”hoidosta” noin 20 000 euron kuukausiveloituksella. OFA väliintulon ansiosta tappotarhan koirat saavat tänä päivänä ruokaa ja vettä. Lisää Timisoarasta ja kuvia tarhalta löydät tästä >

Edellä mainitut esimerkit eivät ole poikkeuksia vaan normaalia tarha-arkea kautta Romanian, ja useimmilla julkisin varoin pyöritettävillä tarhoilla koirat jätetään kuolemaan nälkään. On arkipäivää, että koirat syövät kuolleita lajitovereitaan henkensä pitimiksi.

131104-craiova
Vapaaehtoisjärjestön Craiovan kauhutarhalta pelastama sairas, nälkiintynyt koira 4.11.2013

Mitä aiemmin koirat kuolevat, sen nopeammin ne tekevät tilaa muille koirille. Mitä vähemmän tarhanjohtajat käyttävät rahaa koirien ”hoitoon”, sen enemmän rahaa jää heidän omiin taskuihinsa.

Koirien ”eutanasia”

Saman artikkelin mukaan, Bukarestin kaupungintalo aikoo käyttää 50 leitä eli 11,28 euroa per koira niiden ”eutanasiaan”. Jotta 65 000 koiraa hävitetään, se tarkoittaa, että 733 200 euroa on budjetoitu koirien tuhoamiseen. Ja kappas, kun usella tarhalla ei ole eläinlääkäriä (sellainen voi kyllä löytyä virallisista papereista, mutta vain nimellisesti), eikä koiria tietenkään lopeteta armollisesti esianestesialla ja nukutuspiikillä käytännössä ikinä, muut halvat keinot näännyttämisen ohella ovat jokapäiväisessä käytössä. Bukarestin kaupungin varoilla ylläpitämällä Mihailestin tarhalla koiria tapettiin eilen 10.11. hakkaamalla niitä hengiltä lapioilla. Lue lisää > Materiaali järkyttää.

131106-craiova2
Craiovan tappotarhalle kuolleita koiria kuljetetaan pois kuorma-autoilla 6.11. Kuva: Dana P.

Kuolleiden koirien polttohautaus

Viimeinen linkki rahantekoprosessissa on Protan-yhtiö, jolla on monopoliasema eläinten ruhojen polttamisessa ja eläinjätteen hävittämisessä. Tapetut koirat päätyvät tähän eläinsivutuotteita prosessoivaan yritykseen, joka valmistaa mm. liha- ja luujauho MBM:ää, rasvaa, sekä höyhen- ja verijauhoa myytäväksi kansainvälisillä markkinoilla. Protanista ja sen mm. koirien ruumiilla tekemästä liiketoiminnasta voit lukea tästä >

_5784391_orig
Protanin tuotantolaitos Bukarestissa. Kuva: OFA

Romanian hallitus arvioi, että koko maan kulkukoirapopulaatio liikkuu 3 miljoonassa yksilössä. Romanian eläinsuojelujärjestöjen mukaan luku on yli puolet pienempi, n. 1-1,5 miljoonaa. Hallitus haluaa vähentää koirien määrää 80 %:lla, mikä merkitsee, että 2,4 miljoonaa koiraa tapetaan, mikäli niille ei löydy adoptoijia.

Koska kodittomien koirien määrä on valtava, ja hallitus on määrännyt todella tiukat adoptioehdot tehden adoptoinnin lähes mahdottomaksi, ylivoimainen enemmistö koirista tulee kohtaamaan kuoleman. Jos lasketaan, yhtään koiraa ei adoptoida vaan kaikki tapetaan, katukoirien hallintaan käytetään laskennallisesti käsittämättömät 403 104 000 euroa.

Rahat valuvat kaikki hukkaan samalla kun joukkolahtaushankkeet, jotka myös maailman terveysjärjestö WHO sanoo tehottomiksi, aiheuttavat järkyttävät määrät turhaa, aiheetonta kärsimystä koirille ja niitä suojeleville ihmisille. Ainoa, joka tästä järkyttävästä ja lohduttomasta koiriin kohdistuvasta massatuhonnasta hyötyy, on likaisen rahan perässä juoksevat hämärämiehet ja maan poliittinen koneisto.

1311-badmoney
Kuva: Occupy for Animals

On myös syytä korostaa, että suurin osa Romanian parlamentin jäsenistä on allekirjoittanut Europarlamentin kirjallisen julistuksen 26/2011, jossa jäsenvaltiot sitoutuvat noudattamaan eettisiä, kestäviä ja strategisia keinoja ei-toivottujen koirapopulaatioiden hallinnassa, kuten mm. sterilisaatiot, sekä tukemaan rabiesrokotusohjelmia ja kehittämään valistustyötä. Romanian tämänhetkinen koiriin kohdistuva massatuhoaminen ja laaja-alaiset eläinsuojelurikkomukset ovat siis vastoin demokraattisesti valitun parlamentin tahtoa, mitä Euroopan Unionissa ei voida hyväksyä.

Tämä korruptioon pohjautuva systemaattinen eläinrääkkäys Romaniassa ei voi enää olla pelkästään maan oma, sisäinen asia. Milloin EU puuttuu tähän oikeasti? Miten kauan Romania saa näyttää keskisormea EU:n yhteisille arvoille ja jatkaa kansantaloutensa pyörittämistä harmaan talouden voimin? Milloin eläinrääkkäyksellä tehtävä bisnes kielletään?

Kirjoituksessa on otettu lainauksia pohjautuen Occupy for Animals -organisaation kattavaan raportointiin, johon voit tutustua lähemmin täällä >

Mainokset