Kadulta koneeseen? Ei sentään.

Romanialaisen hylätyn koiran tie kadulta suomalaiseen kotiin on pitkä ja täynnä toimenpiteitä. Ykkösjuttu on ymmärtää, että koiria ei napata suoraan kadulta ja heitetä lentokoneeseen. Yhtä tärkeää on arvostaa vastuullisten rescueyhdistysten työtä.

Seuraavassa pari pointtia Romanian rescuetoiminnasta

  • Maassa on miljoonia ihmisen hylkäämiä koiria. Adoptioon ei tietenkään oteta niitä arimpia, epäsosiaalisia tai aggressiivisia yksilöitä.
  • Yhdistykset eivät myy koiria; eläimistä peritään ainoastaan kulukorvaus.
  • Koirat eivät ole sen terveempiä tai sairaampia kuin kotimaista alkuperää olevat lajitoverinsa
  • Sen sijaan ne saattavat usein olla kattavammin rokotettuja ja loishäädettyjä
  • Vastuulliset yhdistykset auttavat myös paikan päällä kohdemaassa, mm. mittavilla sterilointiohjelmilla.

Okei, no mitä muuta?

  • Koirat on aina tunnistusmerkitty mikrosirulla ja niillä on EU-lemmikkieläinpassi. Eläimet on kirjattu traces-järjestelmään.
  • Ne ovat käyneet läpi laajan rokotusohjelman.
  • Koirat saapuvat maahan steriloituina/kastroituina pieniä pentuja lukuun ottamatta.
  • Yhdistys velvoittaa omistajien leikkauttavan koirat heti, kun se on fyysistesti mahdollista.
    Nämä koirat eivät enää lisäänny eikä niillä pysty teettämään pentuja

Jaa. No entä ne taudit sitten?

  • Jokainen koira on testattu useiden tautien varalta, ja testien laajuudella ylitetään reilusti Eviran maahantuontivaatimukset.
  • Rabiesrokotteen varoaika on 21 vuorokautta, minkä jälkeen koira on valmis matkustamaan.
  • Kovin harva on kuitenkaan näin onnekas, ja valtaosa odottaa oman kodin löytymistä klinikalla, hoitolassa tai tarhalla kuukausien, jotkut jopa vuosien ajan.

12924488_566899603478612_2599711016964509479_n

Entäpä minkälainen klinikka eläimet lähettää?

Koirat valmisteleva ja lähettävä traces-klinikka on kokenut ja pätevä. Ymmärrys eurooppalaisista eläintaudeista on huippuluokkaa. Klinikka suostuu lähettämään kauttaan ainoastaan sellaisia koiria, jotka he ovat itse rokottaneet. Se tekee kaikille lähteville koirille tautitestaukset itse.

Yhdistyksen vastuu

No mikä tuo alati huudeltu ”vastuullinen rescueyhdistys” on? Miten välttää riskipiskibisnes? Lue täältä >

Rescueyhdistykset ovat jatkuvasti tiukan tarkastelun alla. Niitä ohjaa joukko lainsäädännöllisiä, eettisiä ja moraalisia velvollisuuksia, ja vastuu sekä eläinten että ihmisten terveydestä on iso. Järjestöllä on myös vastuu, että oikeanlainen koira ja koti kohtaavat. Tämän vuoksi adoptioprosessi on tarkkaan hiottu aina kotihaastatteluista alkaen. Kukaan ei saa koiraa automaattisesti.

Omistajan vastuu

Velvollisuuksia on myös koiranottajalla. Hänen on pidettävä huolta, että lemmikin tuonti hoituu asiallisen, luotettavan tuojan kautta, joka kantaa vastuunsa myös koiran saapumisen jälkeen. Koiran ottaminen jonkun epämääräisen tahon kautta on riski – pahimmassa tapauksessa se voi päätyä katastrofaalisesti.

160926-nopo

Eläinlääkärin vastuu

Myös eläinterveydestä huolta pitävillä täällä kotimaassa on velvollisuus pitää ammatillinen osaamisensa sillä tasolla, että he pystyvät palvelemaan ja hoitamaan koiria riittävällä tiedolla & taidolla. Ymmärrys esimerkiksi eurooppalaisesta lemmikkieläinten tautitilanteesta kuuluu perusosaamisen piiriin. Sillä turvataan koirien hyvinvointi. Se on eläinsuojelukysymys. Ajan kehityksessä on oltava mukana!

Jossain vaiheessa tästä tulee vielä kilpailuvaltti, kun yhä tietoisemmat rescueiden omistajat haluavat hyvää ja kohteliasta palvelua sekä osaavaa ja turvallista hoitoa lemmikeilleen. ”Mitäs tauteja tämä koira on tuonut Suomeen” -tyyppisten ala-arvoisten kommenttien pitää jäädä pois klinikkakäynneiltä.

Onneksi meiltä kuitenkin löytyy valtavasti ihania, päteviä, ammattiosaamistaan vaalivia eläinlääkäreitä toimimassa lemmikkiemme parhaaksi. Sellaisia, joiden käsiin uskallamme rakkaamme antaa. Sellaisia, joita rescuerasismi ei vaivaa.

12920539_566469823521590_4122464256159348352_n

Se rabies

Romaniasta on tuotu Suomeen tuhansia rescuekoiria. Näistä rabieseläimiä tasan nolla kappaletta. Romaniasta muualle Eurooppaan on tuotu kymmeniä tuhansia rescuekoiria. Näistä rabieseläimiä tasan nolla kappaletta. Suomeen on kyllä tullut rabiesta: Intiasta salakuljetettu koiranpentu ja Virosta tuotu hevonen osoittautuivat rabieksen kantajiksi.

Eläinlääkäri Andrea Gavinelli, Head of the Animal Welfare Unit of the European Commission, vastasi AlmaHelp-yhdistyksemme kirjelmään joulukuussa 2015 seuraavasti:

“As regards rabies control, the EU is funding an eradication programme in Romania. Nevertheless, it should be highlighted that the target population for this programme is wild animals and particularly red fox populations. The reason behind this approach is that rabies is maintained in red fox populations but it is not in stray dog populations.”

Meidän on taisteltava yhdessä tuumin tauteja vastaan, sillä eläin- ja ihmisterveysasiat kulkevat käsi kädessä. Tautitilanteesta täytyy kuitenkin olla realistinen ymmärrys.

Ja lopuksi: Kodin tarjoaminen kodittomalle on aina eläinsuojeluteko.

Kuvien koirat, Peppi, Nöpö ja Hessu, ovat Romanian-rescueita. Ne on valokuvannut Ilona Mikkonen.

Mainokset