Jakso 13 – hyvää ja pahaa Bukarestin kulkukoirista. Mausteena propagandaa ja tolkuttomia väitteitä.

Pakottauduin katsomaan Ylen esittämän Seikkailija Jonathanin Bukarest-jakson. Kuivin silmin sitä ei pysty seuraamaan kukaan normaalilla tunne-elämällä varustettu – miten pitkä tie EU-valtio Romanialla vielä onkaan sivistykseen.

Yleisesti ohjelmassa oli kuitenkin enemmän plussaa kuin miinusta. Romanian koiraongelman esiintuonti isolle yleisölle on aina hyvä juttu. Muutama seikka sai kuitenkin poskilihakset kiristymään.

Jakso on kuvattu tovi sitten sen jälkeen, kun Romaniassa astui voimaan surullisenkuuluisa tappolaki 258/13. Hätälain kanssa pidettiin kiirettä, kun katukoirien väitettiin tappaneen pienen pojan bukarestilaisessa puistossa. Lain on useaan kertaan väitetty perustuvan valheille. Aiheesta on kirjoittanut mm. Dr. Rita Pal >

Bukarestin kaupungin ylläpitämän Palladyn tarhan asukkaita

Jakson lopussa oli ihan asiallista pohdintaa koiraongelman ympärillä. Jonathan tosin kritisoi itseään siitä, että uskoi kaikki rankkuritoimintaan liittyvät syytökset. Suurella varmuudella voi sanoa, että totuus rankkuritoiminnasta on vielä kamalampi, mitä hän on saanut kuulla. Tämä ei ole pelkkä bloggaajan oma mielipide, vaan faktoja ovat omin silmin todistaneet ja niistä järkyttyneet mm. EU-parlamentin valtuuskuntaan kuuluneet mepit. Lue lisää >

Kurkitaanpa mekin todellisuuteen ja katsotaan ensin parin termin taakse:

Kulkukoirat, mitä ne ovat?

Kiinniotetuista koirista suurin osa on jollain tapaa omistettuja: ne saattavat olla sopuisia yhteisökoiria tai itsekseen ulkoilevia kotikoiria, joilla on panta kaulassa, tai omistajiensa hylkäämiä entisiä lemmikkejä. Ne ovat rankkureille helppoja kohteita. Jokainen kiinniotettu koira tietää rahaa rankkuritoiminnalle.

Yksi käytävä Palladyn koiratarhalla

Harmaan talouden logiikka

Kaupunki maksaa X-määrän rahaa ulkopuoliselle palveluntuottajalle koirien kiinniottamisesta, säilömisestä ja tappamisesta. Yksityinen palveluntuottaja koittaa minimoida toiminnan kustannukset. Nämä yritykset eivät ole erikoistuneet koiriin millään lailla; niiden joukossa on ollut mm. muutto- ja siivousfirmoja.

Siksi rankkurit ovat motivoituneita ottamaan kiinni niin paljon koiria kuin mahdollista ja tekemään mahdollisimman vähän adoptointeja, koska adoptoiduilla koirilla ei tehdä tulosta. Käsitellään adoptioasiaa lisää tuonnempana.

Mikä ASPA?

ASPA (Authority for the Supervision and Protection of Animals – miten ironinen nimi!) on Bukarestin rankkuritoiminnasta vastaava viranomainen. Se ostaa rankkuritoimintapalvelut ulkopuolisilta yksityisiltä toimijoilta. YLEllä esitetyssä ohjelmassa esiintyy ASPAn silloinen johtaja Razvan Bancescu.

Bancescu oli näkyvästi julkisuudessa vuoden 2014 aikaan, milloin väkivaltaisen käytöksen, hämärien bisneskytkösten ja järjettömien julkilausumien vuoksi. Kaikki Romanian kaoottista koiratilannetta seuranneet tietävät, että Bancesculla on taito puhua mustaa valkoiseksi – ei pelkästään hyväntahtoisen naiiville Jonathanille. Herran uskomattomat lausunnot levisivät tappolain toimeenpanon jälkeen laajalle ja aiheuttivat suurta hämmennystä.

Katukoira Bukarestissa

Rankkuripropagandaa

Mutta miehen suoltamiin valheisiin onneksi puututtiin: Romanian lehdistön sisällöntuotantoa valvova CNA määräsi sakot Romanian TV:lle valheellisen tiedon levittämisestä; Bancescu julisti sen kautta aiemmin keväällä 2014, että kansalaisjärjestöt lähettävät Romaniasta koiria ulkomaille eläinkokeissa käytettäviksi ja eläimiin sekaantujille. Väitteet olivat niin älyttömiä, että niitä ei nielty purematta edes Romaniassa. Mediafaxin tiedote >

Röyhkeää korruptiota koirien kustannuksella

Romanian kansallinen korruptiontorjuntavirasto DNA nosti syytteen eläinten valvontaviranomaista ASPAa vastaan 07.02.2014 (asianro 424/P/2013). Syytteet koskivat mm. hämäriä hankintoja, ylihintaisia ostotoimintoja, lähipiirin suosimista, veronkiertoa, kirjanpitoon liittyviä väärinkäytöksiä, kyseenalaisia sopimuksia ja valelaskutusta sekä autokauppoja, koirien kiinniottamiseen osoitettuja ylimitoitettuja kustannuksia ja kiinniotettujen koirien määrän liioittelua.

Tutkinnassa on ollut mm. miksi ASPA on ostanut sianruokaa koirille vastaperustetulta yritykseltä, joka ei ole verovelvollinen, ja jonka omistajuuskytkösten epäillään johtavan syytettyinä oleviin miehiin. Lisää aiheesta >

Bancescu vedätti Jonathania sata-nolla

Olen käynyt kyseisellä Banscescun esittelemällä kunnallisella Palladyn tarhalla, jota rankkuripomo väittää kaupungin parhaimmaksi. Se ei ole hyvä. Se on yhdellä sanalla kammottava. Koirat kärsivät jokaisella tasolla; ne ovat pelokkaita, apaattisia, levottomia. Haju on sanoinkuvaamaton. Koirien haukkuminen täyttää tilan.

Palladyn kunnalliselle tarhalle sullottuja koiria

Jututtamani tarhan vartija kertoi, että haukkuäänet kumisevat hänen päässään aina nukkumaan mennessä. Pieniin häkkeihin on työnnetty useita koiria. Tässäkin Jonathanin ohjelmassa yhdessä häkissä näkyy pentujaan imettävä, kyyristelevä emo. Se ei ole tuossa paikassa saanut mitään erityiskohtelua. Vain välinpitämättömyyttä. Pennut ovat suurella todennäköisyydellä kuolleet parvoon tai penikkatautiin, tai ne on tapettu – mikäli joku ei ole niitä adoptoinut.

Eläinsuojelujärjestöt rankkureiden ykkösvihollisia

Banscescu suositti ohjelmassa adoptioita: ”Ensimmäinen vaihtoehto on adoptio. Sen voi järjestää rivikansalainen tai kansalaisjärjestö.” Mutta tätähän koirabisnes ei missään tapauksessa oikeasti halua. Siksi Bansescun lausunto ei toimi reaalimaailmassa. Hän laati 2014 mustan listan kansalaisjärjestöjen edustajista, joille hän määräsi porttikiellon kaupungin kolmelle julkiselle tarhalle. Lista oli pitkä ja kattoi suurimman osan kaupungin aktiiveista.

Arka kaunotar yksityisellä romanialaistarhalla

Kansalaisjärjestöt ovatkin rankkuritoiminnan pahimpia vihollisia, mistä johtuvat Bancescun esittämät törkeät syytökset eläinsuojelujärjestöjä kohtaan. En ole aikoihin huokaissut niin syvään, kuin kuullessani ohjelman väitteet Glinan vaatimattoman tarhan miljoonabisneksistä. Tästä kirjoittaa tiedotteessaan tarkemmin Rescueyhdistys Kulkurit.

Eläinsuojelijat ovat joutuneet usein ASPAn mielivallan kohteeksi. 3/2014 sattuneessa välikohtauksessa 13 rankkuriautoa hyökkäsi Vier Pfoten -järjestön yhteistyötarhalle vieden väkivalloin kymmeniä koiria Bragadirun kunnalliselle tarhalle ja tappaen muutaman.

On yleisesti tiedossa, että monet romanialaiseläinsuojelijat uivat korviaan myöden veloissa. He lähinnä köyhtyvät auttaessaan eläimiä toivottomissa olosuhteissa. Koirat ovat lypsylehmiä korruptoituneille viranomaisille ja heidän verkostoilleen.

Adoptioiden tahallinen vaikeuttaminen

Myös yksityishenkilöille Bancescu järjesti adoptoinnin todella vaikeaksi. Ilman henkilöpapereita tai omakotitaloa (tästä täytyi esittää virallinen todiste) koiraa ei saanut adoptoida. Useat ihmiset eivät pystyneet hakemaan kiinniotettuja koiriaan takaisin henkilöpapereiden puuttuessa. Tapasin taannoin erään vanhan miehen Palladylla, joka oli tullut hakemaan naapurinsa koiran pois, sillä naapurilla ei ollut henkilöpapereita.

Oma adoptiokokemuksemme

Koiran adoptointi tuolloin oli haastavaa: saimme ihmeen kaupalla luvan ottaa ulos kaksi koiraa. Luulen, että se johtui toimittaja Maarit Tastulasta ja kuvausryhmästä, jotka olivat mukanamme. Valitsimme koirat keskiviikkona, teimme melkoisen määrän paperien täyttelyä ja perjantaiaamuna saimme luvan hakea kaksikon. Meille kerrottiin, että koirat luovutettaisiin meille tarhan eläinlääkärin ensin steriloitua ne.

Palladylta pelastamamme pieni Aaron

Jouduimme odottamaan niitä perjantaina pitkään ja jännitimme viimeiseen asti, saammeko koiraparat mukaamme. Ne tulivat suoraan leikkauspöydältä rankkureiden niska-perse -otteella (rankkurit eivät halua liata takkejaan, joten koiria retuutetaan aina noin). Toimitimme tokkuraiset koirat suoraan yhteistyöklinikallemme, jossa niiden runnellut leikkaushaavat puhdistettiin ja tikattiin uusiksi. Onneksi onnistuimme pelastamaan nuo kaksi ihanaa koiraa, mutta edelleen sydän särkyy niiden satojen puolesta, jotka jouduimme jättämään taakse. Niin monta ihmisen parasta ystävää, niin monta koiraa, jotka eivät halunneet kuolla.

Steriloinnit – the only way out

Steriloimatonta koiraa ei saa jättää kadulle. Siitä olen Bancescun kanssa täysin samaa mieltä. Lopetettavien koirien määrän rajaamiskeinoista taas en: tappaminen ei ole ikinä kestävä menetelmä. Historia on osoittanut sen monta kertaa. Silti sitä tehdään yhä uudestaan, yhä enemmän ja yhä näkyvämmin. Miksi? No rahan takia.

Yksinäinen koira Glinan tarhan läheisyydessä

Jos kodittomien koirien ongelma halutaan oikeasti ratkaista, keinovalikoima on seuraava: steriloinnit, mikrosiruttaminen ja valistus vastuullisesta lemmikinomistajuudesta– niillä muutetaan maailmaa!

Tänä päivänä Bancescu on pois ASPAn ruorista, mutta kurja rankkuribisnes kukoistaa yhä. Jotta eläinrääkkäykseen perustuvaa liiketoimintaa voidaan jarruttaa, rankkureilta pitää saada toiminnan kohde minimiin – koiramäärää vähentämällä.

Tappaminen ei ole mitään nappikauppaa

Vuosina 2001-2007 Traian Basescu, silloinen Bukarestin pormestari, käynnisti kampanjan, joka johti 144 000 koiran tappamiseen. Siihen käytettiin lähes 9 000 000 euroa (62 euroa per koira). Tämän jälkeen koiramäärä räjähti kuitenkin käsiin ja tappamiset jatkuivat joitain vuosia myöhemmin. 6000 koiran hävittäminen Bukarestin kaduilta vuonna 2013 maksoi kaupungille 1,6 miljoonaa euroa. Hintalappu yhden koiran tappamiselle: 267 euroa.

Kun yhden steriloinnin hinta on keskimäärin 25 euroa, on hyvä miettiä, mikä olisi se tehokkain ja humaanein tapa koiraongelman suitsimiseen?

Romania on osa Euroopan unionia, ja sen tulee toimia yhteisten arvojemme mukaisesti. Eläinten kustannuksella tapahtuvaa likaista liiketoimintaa ei yksinkertaisesti voi hyväksyä missään tilanteessa.

Parhaiten tavallinen ihminen voi auttaa parantamaan Romanian koirien tilannetta:
a) tukemalla sterilointeja
b) adoptoimalla koiran
c) kysymällä suomalaismepeiltä, milloin EU on aikeissa laatia puiteohjelman koirien ja kissojen kannanhallintaan ja kehottaa sen tekemiseen viipymättä.

Kiitos, että välität ❤

Ylen esittämän Seikkailija Jonathanin Bukarest-jakson voit kurkata täältä: http://areena.yle.fi/1-2835279

Advertisements