Tämä ajan hetki on ristiriitainen: yhtäältä tunnen raastavaa surua harrastustoiminnoissa kaltoinkohdeltuja koiria kohtaan, ja toisaalta iloitsen siitä, minkälaisessa murroksessa elämme pohtiessamme yhteisesti sitä, kuinka meidän tulisi koiria kohdella, mitä me heiltä voimme vaatia ja kenen etu edellä harrastetaan.
Tämän pyörteen ytimessä on itse Kennelliitto, johon nauliutuvat lukuisat viimeaikaiset kohut aina suojelukoiratoiminnan ja luolakoirakokeiden rajusta väkivallasta sairaiden, elinkelvottomien rotujen monistamiseen ja epäeettiseen kasvatustyöhön. Yhä näkyvämpänä kohujen keskiössä on koiranäyttelykulttuuri.
Eilen julkitullut livetallenne koiran riepottelusta näyttelykehässä ryöpsäytti keskustelun sille tasolle, etteivät Kennelliitto ja sen tytäryhtiö, koiranäyttelyitä pyörittävä ShowLink, voi tästä eettisyyskeskustelusta enää perääntyä.
Hyvä niin.
Nyt on näyttelykulttuurin aika muuttua
Me ymmärrämme jo melko paljon koiran tarpeista ja käyttäytymisestä, kognitiosta ja tunnemaailmasta. Nykyisellään näyttelytoiminta ei vastaa sitä, mitä koiran hyvinvointi edellyttäisi.
Eilinen esimerkki toi sen jälleen näkyväksi.
Näyttelyiden livetallenteessa näkyvä koira vietiin sille epäreiluun tilanteeseen, käyttäytyi ihmisen näkökulmasta ei-toivotulla tavalla ja pakotettiin tarpeettoman voimakkain ottein mukautumaan ihmisen tahtoon. Kyse ei ollut pelkästään kiinni pitämisestä. Koska ihminen haluaa pärjätä karkeloissa, koiran pitää sopeutua. Vaikka väkisin.
Koirien epäeettinen kohtelu näyttelyissä ei ole mikään uusi asia
Kyseinen riepottelutapaus ei myöskään ole ainoa laatuaan, mutta voisiko se jäädä viimeiseksi?
Kun on käynyt selväksi, että Kennelliitto on ensisijaisesti koiranomistajien, ei koirien, etujärjestö, kuka ajaisi koirien etua? Koirien onneksi suuri yleisö ja useat aktiiviset, epäkohdista julkisesti puhuvat ihmiset tätä tekevät, sillä liitto ei siihen tunnu kykenevän. Eikä kenties halua kyetä, sillä sen liiketoiminta perustuu ihmisten haluun osallistua näyttelyihin.
Näyttelytoiminnasta vastaa siis Kennelliiton omistama Showlink Oy. Jotenkin rujoa tässä kokonaisuudessa on, että kyse ei edes ole mistään hyvästä bisneksestä: viimeksi päättyneellä tilikaudella yhtiö teki 3,4 miljoonan euron liikevaihdolla 163 000 euroa tappiota.
Kennelliiton rooli koirien pahoinpitelyn mahdollistavan kulttuurin ytimessä on selvä, mutta ketkä muut pitävät yllä näitä rakenteita?
Näyttelytuomarit ovat koirien tarpeet sivuuttavien rakenteiden kruununjalokivi, kasa rotumääritelmien taakse piiloutuvia oligarkkeja. Kennelliiton ohjeiden mukaan ulkomuototuomarien kuuluu olla hyvätapaisia, mutta vuosien varrella etenkin eräät ikääntyneet, itseään kuin kuningatar Elisabethin pikkuserkkuina pitävät daamit ovat ällistyttäneet sosiaalisessa mediassa sekä törkeällä kielenkäytöllään koirien hyvinvoinnista huolestuneita kohtaan, että surkean ohuella ymmärryksellään koirien hyvästä kohtelusta.
Esimerkkejä on läjäpäin. Tämä olisi aivan oman blogikirjoituksen paikka, samoin kuin siihen tiiviisti liittyvä hyvävelikerho. Nämä instituutiot ja niiden suuri valta täytyy järjestää uudestaan. Koirien hyvinvoinnin takia.
Mutta myös monet koiranomistajat itse ovat tukijalka koirien tarpeet sivuuttavalle kulttuurille. On ollut kamalaa huomata, että jopa vuosikymmien ajan koiria harrastaneet ihmiset pauhaavat nyt somessa fyysisen ojentamisen puolesta ja että ”kyllä koira pitää laittaa ruotuun”. ”Ainahan niitä on laitettu”.
Siis miksi?
🆘 Jos yhteinen harrastaminen vaatii pakottamista ja kaltoinkohtelua, harrastus on väärä.
Ja miksi rakasta ystävää ja perheenjäsentä, jonka kanssa jaetaan koti ja elämä, täytyisi kohdella väkivalloin? Make it make sense!
Mut hei toisaalta, olihan lapsiakin aina piiskattu, vanha kiva perinne, joka mentiin harmillisesti kieltämään 1980-luvulla.
”No mutku rotu…”
Yksi surkeimmista argumenteista, jota yhä viljellään. Haloo, kivikausi soittaa.
🆘 Ja miten fucked up -ajatus on hankkia koira, joka on niin ”kovapäinen” ja ihmisen näkökulmasta vaativa/hankala, että sen kasvattaminen ja sen kanssa eläminen vaatii väkivaltaa?
”Ei näyttelyjä saa kieltää, mun koira nauttii näyttelyistä!”
Varmasti on koiria, jotka tykkäävät kauneuskarkeloista, mutta koska näyttelytoimintaan liittyy niin huomattava määrä koirien hyvinvointia tuhoavia ongelmia, koko järjestelmä pitää ravistella uuteen uskoon. Se, että osa koirista sietää sen rattaissa tai nauttii siitä, ei ole peruste jatkaa toimintaa tällaisenaan. Näyttelykulttuurin pitää muuttua. Toivottavasti kaikki, jotka pitävät näyttelytoimintaansa koiralähtöisenä harrastuksena, puhuvat sen puolesta, että kulttuuri kehittyisi koirien hyvinvointi edellä.
Lopuksi
❌ Kun näyttelytoimintaan kuuluu stressaantuneita koiria, pinna kireällä olevia omistajia & handlereita ja koiriin kohdistuvaa väkivaltaa, se ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.
❌ Kun siihen kuuluu liioitelluilla piirteillä palkitsemista ja ääripiirteiden ihannointia, jotka ohjaavat koirien kasvatustoimintaa, se ei ole eettisesti kestävällä pohjalla.
Lisäksi maailmassa, jossa on satojamiljoonia kodittomia koiria, ensisijaisesti jalostustyötä palvelevassa koiranäyttelytoiminnassa on sietämätön moraalinen ristiriita.
Perheessämme on ollut toistakymmentä vuotta rescuekoiria, joiden surulliseen historiaan kuuluu laiminlyöntejä ja pahoinpitelyä. Väkivalta jättää ikuiset jäljet. En voi ymmärtää, miten kukaan terve ihminen voi sanoa rakastavansa koiraansa ja heti perään viedä sen retuutettavaksi, sähkötettäväksi, purtavaksi tai potkittavaksi ”yhteisen kivan harrastuksen” pariin. Näistä kaikista Kennelliittoon nivoutuva toiminta muistetaan ei pelkästään kuluneen vuoden 2023 ajalta, vaan murheellisen kauan jo tätä ennen.
Meidän täytyy pystyä parempaan. Nyt on aika katsoa näyttelyitä koirien näkökulmasta ja kulkea lujempaa kuin Usain Bolt kohti eettistä harrastamista. Jos on rakennettu kauneuskilpailujärjestelmä, joka ohjaa ihmisiä kohtelemaan koiria huonosti, sellainen järjestelmä täytyy purkaa. Harrastamisen tulee lisätä koiran henkistä ja fyysistä hyvinvointia, ei vähentää sitä.
Kennelliitto, saa suorittaa.
Ajatuksia tästä kirjoituksesta?
Jos haluat asiallisesti kommentoida bloggausta, voit tehdä sen instagramissa @fifirock_official
Kuvituskuva: Csanad Kiss/Shutterstock.
Fifirock - Home of Happy Dogs 