Fifirock – Home of Happy Dogs

Miten rescuetoiminnasta kannattaa avata keskustelu, jotta siitä tulee kivaa ja rakentavaa kaikille? Sellaista, jolla saadaan parannusta eläinsuojelun tilaan?

1. Älä vahingossakaan selvitä ennakkoon mitään faktoja vastuulliseen rescuetyöhön liittyen. Argumentoi fiilistuntumalla. Vetoa kuulopuheisiin. Unohda google ja internet. Sieltä voi vaikka löytyä jotain, joka kumoaa ennakkoluulosi ja menetät tilaisuuden lihavaan riitaan.

2. Voihan olla, että rescueväki ajattelee poistavansa kodittomien koirien ongelman rahtaamalla ne kaikki Suomeen? Huomauta asiasta. Älä ainakaan tutustu minkään yhdistyksen nettisivuihin tai somekanaviin, joissa kerrotaan sterilointi- ja valistusohjelmista; vastaan voi tulla yllätys siitä, että näkyvin osa, adoptiot, ovatkin vain pieni osa toimintaa. Jatka sinnikkäästi sanomalla, että auttakaa siellä paikan päällä.

3. Sekoita rescuetoiminta heti pentutehtailuun. Napakymppi!

4. Niputa yhdistysten koirat yksityisiin tuonteihin. Samaa sakkia.

5. Mainitse, että sädekehän kiillotusta tuo tuommoinen koirien pelastaminen. Omaa etua ajatte kaikki.

6. Muistuta, että Suomessakin on kodittomien koirien ongelma. Ai ei olekaan, hmmm…

7. …No ainakin kodinvaihtajia löytyy! Niin löytyy. Ihan hyvin Kaarina-täti voi ottaa kerrostaloon sen uutta kotia etsivän vuosikkaan hirvikoiramixin, jolla on vähän haukkuherkkyyttä, ettei se joudu piikille – treeniä vaan niin hyvä tulee; onhan niitä kaikenmoisia nettikoirakouluja nykyään. Mitään fifiä mistään Romaniasta.

Ja Miettisille lähiörivariin saku-rotikka-kaukkari -sekoitus, jota Yannica ei jaksakaan kouluttaa, koska muuttunut elämäntilanne, poikakaveri, opiskelut ja allergia. Tässä kiva harrastuskaveri perheen alakouluikäisille vaikka agilityyn! Remmirähjäys pieni miinus, mutta siitä viis – unohtakaa ne matu-koirat, kotipesä ensin kuntoon ja Suomi suomalaisille. Rajat kiinni. Irti EU:sta.

8. Yleistä. Jos tutuntuttusi rescue oli arka, se tarkoittaa, että kaikki ovat. Villeimmät ja epäsosiaalisimmathan niistä miljoonista kodittomista tänne pelastetaan, right?

9. Väheksy. Se on aina rakentavaa. Vapaaehtoista eläinsuojelutyötä tekevät varmasti arvostavat asennettasi.

10. Vaali mielikuvaa siitä, että koirat heitetään suoraan kadulta lentokoneeseen.

11. Muistuta tautiriskeistä! Yhdistykset eivät ehkä ole tajunneet, että tuontikoiralla voi olla terveysongelmia? Ehkä siellä ulkomailla ei ole edes eläinlääkäreitä? Ja jos onkin, niin huijareita joka iikka. Ohita se fakta, että yhdistysten koirat ylittävät maahantuontivaatimukset moninkertaisesti. Onhan se noloa, jos joku katurakki on tullessaan paremmin rokotettu ja loishäädetty kuin oma sesse…

12. Älä unohda kysyä, miksei mieluummin auteta sotaveteraaneja tai Afrikan lapsia? Muilta pois mokoma kaltoin kohdeltujen eläinten hyysäys.

13. ”Et sinä voi kaikkia pelastaa”. Lyömätön repliikki. Saattaa aiheuttaa toisessa osapuolessa väsähtäneen huokauksen.

14. Toista yhä uudestaan: Niitä pitäisi auttaa siellä paikan päällä!

15. Osallistu aihetta koskeviin nettikeskusteluihin ja kommentoi, vaikket kaikkea ihan tietäisikään. Mutu riittää. Se antaa sinusta hyvän, asiantuntevan kuvan ja edistää eläinsuojelutyötä Euroopassa ja Suomessa (joka kuitenkin on maailman keskipiste).

Ja mikä tärkeintä: Älä muuta mielipiteitäsi. Periaatteesta. Ennakkoluulot ennen kaikkea. Niillä parannetaan heikoimmassa asemassa olevien koirien oloja kestävästi, eettisesti ja pysyvää muutosta aikaan saaden. Se on eläintenystävän teko se 🙂

Kuvissa esiintyvät koirat ovat tulleet Suomeen Romaniasta vastuullisen Rescueyhdistys Kulkurit ry:n kautta ja ovat eläneet jo vuosia tasapainoista elämää rakastettuina perheenjäseninä keskisessä Suomessa.